Kuka voi vuokrata metsästysoikeuden, jos omistus ja hallintaoikeus ovat eri henkilöillä?

Metsätilojen omistusjärjestelyissä tulee usein vastaan tilanteita, joissa tilan omistusoikeus on siirretty esimerkiksi lapsille, mutta vanhemmat ovat pidättäneet itsellään hallintaoikeuden. Tällöin voi herätä kysymys: kuka saa tehdä metsästysvuokrasopimuksen metsästysseuran kanssa?

Lähtökohta on, että metsästysoikeus kuuluu alueen omistajalle. Omistaja voi myös vuokrata metsästysoikeuden eteenpäin kokonaan tai osittain. Jos metsätilan omistaja on esimerkiksi lapsi, metsästysoikeuden vuokraamisesta päättää lähtökohtaisesti hän – ei hallintaoikeuden haltija.

Hallintaoikeus ei automaattisesti anna oikeutta vuokrata metsästysoikeutta

Hallintaoikeus antaa oikeuden käyttää omaisuutta ja saada siitä hyötyä sen mukaan, miten hallintaoikeus on asiakirjoissa määritelty. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita oikeutta vuokrata metsästysoikeutta metsästysseuralle tai antaa metsästyslupia muille.

Jos hallintaoikeuden haltijalle halutaan antaa tällainen oikeus, se kannattaa kirjata selvästi esimerkiksi lahjakirjaan, kauppakirjaan, testamenttiin tai muuhun asiakirjaan. Epäselvät kirjaukset voivat myöhemmin aiheuttaa erimielisyyksiä omistajan, hallintaoikeuden haltijan ja metsästysseuran välillä.

Metsästysvuokrasopimus kannattaa tehdä huolellisesti

Metsästysvuokrasopimuksessa on hyvä määritellä selvästi ainakin:

• mitä aluetta sopimus koskee
• kuka on sopimuksen osapuolena
• annetaanko metsästysoikeus kokonaan vai osittain
• mitä riistaeläimiä sopimus koskee
• saako vuokralainen antaa metsästyslupia eteenpäin
• pidättääkö omistaja itsellään oikeuden metsästää alueella
• kuinka kauan sopimus on voimassa.

Selkeä sopimus suojaa kaikkia osapuolia ja vähentää väärinkäsitysten riskiä.

Sukupolvenvaihdoksessa metsästysoikeus unohtuu helposti

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa huomio keskittyy usein omistuksen siirtoon, verotukseen ja hallintaoikeuden pidättämiseen. Metsästysoikeus voi jäädä kokonaan käsittelemättä.

Tämä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Vanhemmat voivat ajatella, että he päättävät edelleen metsästyksestä hallintaoikeuden perusteella, kun taas lapset ovat tilan omistajina eri käsityksessä asiasta. Tällaiset tilanteet voidaan välttää, kun metsästysoikeudesta sovitaan kirjallisesti ja täsmällisesti.

Entä kuolinpesässä?

Jos metsätila kuuluu kuolinpesään, on hyvä selvittää, onko tilasta voimassa oleva metsästysvuokrasopimus ja kuka saa tehdä uusia sopimuksia. Jakamattomassa kuolinpesässä päätöksenteko voi edellyttää osakkaiden yhteistä suostumusta tai valtuutusta.

Metsätiloihin liittyvät sopimukset ja käyttöoikeudet kannattaa siksi huomioida myös perunkirjoituksen, perinnönjaon ja muiden omaisuusjärjestelyjen yhteydessä.

Spesium auttaa metsätilojen juridisissa kysymyksissä

Metsätilaan voi liittyä monia oikeuksia: omistusoikeus, hallintaoikeus, metsästysoikeus, vuokrasopimukset ja kuolinpesän tai perheen sisäiset järjestelyt. Jos asiakirjat eivät ole selkeitä, tulkinta voi myöhemmin olla vaikeaa.

Spesium auttaa selvittämään, mitä asiakirjoissa on sovittu ja mitä niihin kannattaa kirjata. Apua voidaan tarvita esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa, testamentin laatimisessa, perunkirjoituksessa, perinnönjaossa tai vanhojen sopimusten tarkistamisessa.

Lopuksi

Jos metsätilan omistus ja hallintaoikeus ovat eri henkilöillä, metsästysoikeudesta ei kannata tehdä oletuksia. Lähtökohtaisesti metsästysoikeudesta päättää omistaja. Jos hallintaoikeuden haltijalle halutaan antaa oikeus vuokrata metsästysoikeus tai antaa metsästyslupia, siitä on syytä sopia selvästi kirjallisesti.

Haluatko varmistaa, että metsätilaan liittyvät oikeudet ja sopimukset on kirjattu oikein? Ota yhteyttä Spesiumiin. Käymme tilanteen läpi selkeästi ja autamme laatimaan tarvittavat asiakirjat.