Voiko maanomistaja vaatia ilmaista jäsenyyttä vastineeksi metsästysmaista?

Monen metsästysseuran toiminta perustuu maanomistajien kanssa tehtyihin metsästysvuokrasopimuksiin. Usein maanomistaja on myös seuran jäsen, mutta juridisesti nämä ovat kaksi eri asiaa.

Mitä tapahtuu, jos maanomistaja ei enää halua maksaa jäsenmaksua ja ilmoittaa, että irtisanoo metsästysvuokrasopimuksen, ellei seura anna hänelle ilmaista jäsenyyttä?

Tilanne voi tuntua käytännössä hankalalta, mutta sitä kannattaa tarkastella kahden eri kysymyksen kautta: mitä seuran säännöt sallivat ja mitä metsästysvuokrasopimus sallii.

Jäsenyys ja metsästysvuokrasopimus ovat eri asioita

Metsästysseuran jäsenyys perustuu seuran sääntöihin ja yhdistyslakiin. Metsästysmaiden käyttö taas perustuu maanomistajan ja seuran väliseen metsästysvuokrasopimukseen.

Se, että henkilö vuokraa seuralle merkittävän maa-alueen, ei automaattisesti tarkoita, että hänellä olisi oikeus maksuttomaan jäsenyyteen.

Jos seuran säännöissä ei ole vapaajäsenyyttä, seniorijäsenyyttä tai muuta jäsenmaksusta vapautettua jäsenluokkaa, yksittäiselle jäsenelle myönnettävään poikkeukseen on syytä suhtautua varovaisesti.

Jäseniä on kohdeltava sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti yhdenvertaisesti. Jos yksi jäsen vapautetaan maksusta vain siksi, että hän vuokraa seuralle maata, voidaan joutua kysymään, miksi sama oikeus ei kuulu muille vastaavassa asemassa oleville jäsenille.

Tällaista asiaa ei pitäisi ratkaista kesken toimintavuoden

Jos seuran nykyiset säännöt eivät mahdollista maksutonta jäsenyyttä, hallituksen ei lähtökohtaisesti pitäisi tehdä kesken toimintavuoden yksittäistä poikkeuspäätöstä vain yhden jäsenen tilanteen ratkaisemiseksi.

Jos seura haluaa ottaa käyttöön esimerkiksi vapaajäsenyyden tai seniorijäsenyyden, asia kuuluu käsitellä seuran sääntöjen muuttamisena siinä yhdistyksen kokouksessa, jolla on sääntöjen mukaan toimivalta päättää asiasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä vuosikokousta tai muuta sääntömääräistä yhdistyksen kokousta.

Vuosikokouksessa jäsenistö voi avoimesti arvioida esimerkiksi:

• halutaanko sääntöihin uusi jäsenluokka
• millä perusteilla maksuvapaus myönnetään
• koskeeko sama oikeus kaikkia samassa asemassa olevia
• miten muutos vaikuttaa seuran talouteen ja muihin jäseniin.

Näin ratkaisu tehdään avoimesti ja kaikkia jäseniä samalla tavalla koskevalla tavalla.

Entä jos jäsenmaksua ei makseta?

Jäsenmaksun maksamatta jättäminen voi johtaa jäsenyyden päättymiseen seuran sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti.

Monen yhdistyksen säännöissä on määräys siitä, että jäsen voidaan erottaa tai katsoa eronneeksi, jos jäsenmaksu jää maksamatta tietyn ajan kuluessa.

Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että metsästysvuokrasopimus päättyisi samalla.

Jäsenyys ja metsästysvuokrasopimus ovat erillisiä oikeussuhteita.

Voiko maanomistaja irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen?

Se riippuu ennen kaikkea sopimuksen ehdoista.

Jos metsästysvuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, maanomistajalla voi olla oikeus irtisanoa se sopimuksen ja metsästyslain mukaisesti ilman erityistä perustetta.

Jos sopimus on määräaikainen, tilanne on toinen. Määräaikaista sopimusta ei yleensä voi kesken sopimuskauden yksipuolisesti irtisanoa vain siksi, että maanomistaja ei ole tyytyväinen jäsenmaksuun, ellei sopimuksessa ole tällaisesta oikeudesta erikseen sovittu.

Siksi ensimmäinen käytännön toimenpide on aina tarkistaa, mitä metsästysvuokrasopimuksessa on sovittu sopimuksen kestosta ja irtisanomisesta.

Ilmainen jäsenyys ei ole oikea tapa ratkaista sopimuskiistaa

Jos maanomistaja ilmoittaa, että metsästysmaat pysyvät seuran käytössä vain, jos hän saa jäsenyyden ilmaiseksi, seuralle syntyy helposti paine tehdä nopea poikkeus.

Tällainen ratkaisu voi kuitenkin aiheuttaa uuden ongelman seuran sisällä.

Seuran hallituksen tehtävänä on toimia seuran sääntöjen mukaisesti. Jos säännöt eivät mahdollista maksutonta jäsenyyttä, hallituksen ei tulisi kiertää sääntöjä vain siksi, että tietty maa-alue halutaan pitää seuran käytössä.

Jos jäsenmaksukäytäntöä halutaan muuttaa, oikea paikka asian ratkaisemiseen on vuosikokous ja tarvittaessa sääntömuutos.

Tarkista aina kaksi asiakirjaa

Kun tällainen erimielisyys syntyy, kannattaa ottaa esiin ainakin:

1. Seuran säännöt
   Mitä niissä sanotaan jäsenmaksusta, jäsenluokista ja jäsenyyden päättymisestä?
2. Metsästysvuokrasopimus
   Onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva, ja mitä siinä sanotaan irtisanomisesta?

Vasta näiden perusteella voidaan arvioida, mitä seura ja maanomistaja voivat oikeudellisesti tehdä.

Hyvä maanomistajasuhde on arvokas – mutta sääntöjen kustannuksella ei kannata sopia

Metsästysseuroissa maanomistajasuhteet ovat tärkeä osa toimintaa, ja pitkäaikainen yhteistyö kannattaa yleensä pyrkiä säilyttämään sovinnollisesti.

Samalla seuran on huolehdittava siitä, että sen päätökset ovat sääntöjen mukaisia ja että jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Metsästysvuokrasopimuksen jatkuminen ja jäsenmaksusta vapauttaminen ovat kaksi eri asiaa. Ensimmäistä arvioidaan sopimuksen ehtojen ja metsästyslain perusteella, jälkimmäistä seuran sääntöjen ja yhdistyslain perusteella.

Spesium auttaa metsästysseuroja yhdistys-, sopimus- ja metsästysoikeuteen liittyvissä juridisissa kysymyksissä sekä metsästysvuokrasopimusten laatimisessa ja tulkinnassa.

Kirjoitus sisältää yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yksittäiseen tapaukseen perustuvaa oikeudellista neuvontaa.