Perinkö vainajan velat?

Aika usein saan asiakkailta kysymyksiä siitä, että periytyvätkö velat perillisille? Mitä tapahtuu vainajan veloille erityisesti silloin, kun kuolinpesässä ei olekaan tarpeeksi varoja niiden maksamiseen?

Tiivistettynä vastaan aina, että ihmisen menehtyminen ei lakkauta velka- tai sopimussuhdetta, mutta vainajan velat eivät pääsääntöisesti periydy suoraan osakkaille. Velat maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa. Perinnönjakoa ei lain mukaan saakaan tehdä ennen kuin mahdollinen ositus suoritetaan ja velat maksetaan pois, mikäli varat velkojen maksuun riittävät.

Velkaisia kuolinpesiä on entistä enemmän

Muutama vuosi sitten Taloussanomat uutisoi siitä, että suomalaiset velkaantuvat kiihtyvää vauhtia. Tämä koskee kaikenikäisiä suomalaisia, myös vanhempia sukupolvia.

"Kun 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla oli vuonna 2010 keskimäärin noin 25 000 euroa velkaa, vuonna 2018 sitä oli jo reilut 36 000 euroa." , kertoo Elina Ranta Taloussanomien uutisessa Vainajan velat jäävät yhä useammin perillisten riesaksi: "On ollut tapauksia, että velkoja on ollut kymmeniä, ellei jopa sata." Tämä näkyy myös perunkirjoituksissa, sillä ylivelkaisia kuolinpesiä tulee aika usein työstettäväksi.

Kuolinpesä – varat ja velat yhdessä kokonaisuudessa

Kun henkilö menehtyy, hänen varansa ja velkansa muodostavat niin sanotun kuolinpesän, joka on taloudellinen kokonaisuus. Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat ja mahdollisesti eloonjäänyt puoliso. Varat ja velat kootaan vainajan perukirjaan, joka toimii sekä veroilmoituksena, että myös todisteena vainajan velkojille pesän mahdollisesta ylivelkaisuudesta. Varoja ja velkoja ei pidä siis jättää ilmoittamatta perunkirjaan, jottei vastuu veloista siirry pesänilmoittajalle tai pesän osakkaalle.

Kuka maksaa laskut?

Laskujen ja velkojen maksaminen kuolinpesän varallisuudesta on osakkaiden vastuulla kuolinpesän tililtä. Jos vainajalla oli velkoja, saa velkojayritys tiedon velallisen kuolemasta yleensä joko kuolinpesän osakkaalta tai väestötietojärjestelmästä. Silloin velkojayrityksestä lähetetään kuolinpesälle maksumuistutus, jonka myötä varmistetaan, että osakkaat saavat tiedon saatavan olemassaolosta.

Mikäli kuolinpesän tileillä on se tilanne, että rahaa laskujen maksamiseen ei ole, on velkojiin syytä ottaa viipymättä yhteyttä ja kertoa tilanteesta. Velkojayritys antaa maksuaikaa perunkirjoituksen jälkeiselle ajalle, jolloin sitten myös selviää se, saako velkoja suoritusta velalleen kuolinpesän varoista osin tai ei lainkaan.

Millaisia velkoja vainajalla voi olla?

Velat jaetaan perintökaaren järjestelmässä perittävän velkoihin, pesänselvitysvelkoihin ja muihin pesän velkoihin.

Perittävän tekemää velkaa kutsutaan vainajan velaksi. Tällainen velka on syntynyt jo perittävän eläessä, ja usein liittyy johonkin sopimukseen. Esimerkiksi sähkö-, puhelin- tai vakuutusmaksut ovat perittävän velkoja. Lapsen elatusvelvollisuus päättyy kuolemaan, mutta vainajan veloiksi lasketaan ne maksuerät, jotka ovat erääntyneet ennen perittävän kuolemaa. Myös asuntolaina on vainajan velkaa, josta kuolinpesän on syytä neuvotella pankin kanssa.

Pesänselvitysvelkaa on taas esimerkiksi kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset, jotka ovat pakollisia kustannuksia ja jotka tähtäävät siihen, että perinnönjako päästään aikanaan tekemään. Tällaiset pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja.

Velka, jota on tehty perittävän kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa, on muuta velkaa. Tällainen muu velka maksetaan kuolinpesän varoista viimesijaisesti. Tällaisesta esimerkkinä voisi olla vaikka vainajan auton katsastaminen. Mikäli varoja kuolinpesässä on rajallisesti, saattavat nämä velat jäädä maksamatta.

Mikäli joku kuolinpesän osakkaista on maksanut edellä mainittuja vainajan tai kuolinpesän velkoja, on hänellä oikeus saada maksulleen suoritus pesän varoista. Hänestä tulee siis pesän velkoja.

Milloin perilliset voivat joutua vastuuseen veloista?

Pääsääntöisesti perilliset eivät joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista, mutta on muutamia poikkeustilanteita, joissa velat voivat siirtyä perillisten vastuulle. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

1. Perunkirjoitusta ei ole toimitettu säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa
2. Perukirjassa annetaan tarkoituksella virheellistä tietoa vainajan varoista tai veloista.
3. Jos kuolinpesän osakas on jo ottanut itselleen varoja tai omaisuutta kuolinpesästä ennen perunkirjoitusta
4. Osakas on ostanut jotain tai tehnyt velkaa kuolinpesän lukuun.

Jokaisessa vastuukohdassa on kyse henkilökohtaisesta vastuusta, eli velkavastuu ei lankea koko kuolinpesäosakasjoukolle.

Ylivelkainen kuolinpesä – mitä vaihtoehtoja on?

Mikäli kuolinpesässä ei ole rahavaroja, mutta sisältää kuitenkin omaisuutta, jota voidaan jakaa tai realisoida, voidaan pesä asettaa konkurssiin tai luovuttaa pesänselvittäjän hallittavaksi. Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai kuolinpesän velkoja. Niiden velkojien selvittämiseksi, jotka eivät ole tulleet esille perunkirjoitusta valmisteltaessa, voidaan hakea käräjäoikeudesta kuulutusmenettelyä.

Jos kuolinpesä ei ole myytävää omaisuutta, eikä sillä ole varoja velkojen maksamiseen, osakkaat voivat ilmoittaa velkojille pesän varattomuudesta. Tämä tehdään esittämällä perukirja velkojille, jotka kuittaavat sitten velan luottotappioksi. Lopputulos kuolinpesässä on se, että kuolinpesän velkoja ei makseta, eikä perintöä jaeta.

Mikä velkojista saa maksun?

Kuolinpesän velat maksetaan perintökaaren velkavastuujärjestelmän mukaan, eli yllä mainitussa järjestyksessä alkaen hautaus- ja perunkirjoituskuluista.

Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan, voi sellainen velkoja, joka ei ole antanut velkaa anteeksi, on oikeus saada varoista jako-osuus. Jako-osuudet määritetään kaikille velkojille, ja velat maksetaan kuolinpesän varallisuudesta niiden mukaisesti. Jako-osuuksien määrittelyssä on useimmiten matkassa kuolinpesään haettu pesänselvittäjä tai konkurssin myötä pesään tullut konkurssipesän hoitaja.

Mikäli varoja kuolinpesässä on, voi velkojayritys tai perintätoimisto hakea velalleen täytäntöönpanotuomion, joka on ulosottokelpoinen. Tällöin perintä siirtyy ulosottoon, jossa on oma prosessinsa velan lyhentämiseen.

Yhteenveto

Vainajan velat eivät yleensä siirry perillisten vastuulle, jos kuolinpesä hoidetaan asianmukaisesti. Aina vaihtoehtona on myös se, että perilliset voivat jättää perinnön vastaanottamatta. Kun velkojat pidetään ajan tasalla ja perunkirjoitus hoidetaan lain mukaisesti, ei tarvitse pelätä sitä, että vainajan velat tulisivat itselle maksettavaksi.

Lue lisää https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/vainajan-omaisuus/kuolinpesan-omaisuuden-hoitaminen