Perintöveron minimointi - käytännön vinkit
Oletko joskus miettinyt, miten voisit vähentää puolisosi ja lastesi perintöveroa sinun jälkeesi?
Tässä blogissa käymme läpi suomalaisen perintöverotuksen perusteita, jotta voisit navigoida perintöveron kiemurat hieman viisaampana. Saat vinkkejä, joilla pääset tekemään konkreettisia toimenpiteitä perintöverotuksen suuruuteen. Vaikka vinkkejä tässä blogissa on tarjolla useita, on niitä vielä lisääkin, kuten sukupolvenvaihdokset. Sukupolvenvaihdos on kuitenkin jo niin suuri kokonaisuus, että siihen ei tässä blogissa mennä.
Perintöverotuksen perusteet – Mitä jokaisen tulisi tietää?
Perintöveron määrä riippuu kahdesta pääasiasta: perinnön arvosta ja siitä, kuinka läheistä sukua olet perinnönjättäjälle. Suomessa perintöveroasteikko on porrastettu siten, että lähisukulaiset maksavat perinnöstä vähemmän veroa kuin kaukaisemmat sukulaiset tai perheen ulkopuoliset henkilöt.
Perintöveron alaraja on 20.000 €, jota pienemmästä perinnöstä veroa ei tarvitse maksaa. Leski saa tehdä perinnöstä 90.000 € puolisovähennyksen ja alaikäinen perillinen 60.000 € suuruisen vähennyksen. Jos perinnön määrä vähennyksen jälkeen jää alle 20.000 €, perintöveroa ei mene.
Perimysjärjestys on selkeä:
- Lapset. Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille.
- Leski. Leski perii puolisonsa, jos he olivat naimisissa eikä vainajalla ole omia rintaperillisiä eli lapsia tai lastenlapsia.
- Äiti ja isä. Jos äiti ja isä ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille.
- Isovanhemmat. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sedille, tädeille ja enoille. Heidän jälkeensä perintö menee valtiolle. Serkut eivät siis kuulu perillisiin.
Veroluokat – Kenen kukkaroa verottaja keventää eniten?
Perintöverotuksessa tunnetaan kaksi veroluokkaa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän lähimmät sukulaiset, kuten aviopuoliso, lapset ja heidän jälkeläisensä. Toiseen veroluokkaan luetaan kaikki muut, eli käytännössä kaukaisemmat sukulaiset ja perheen ulkopuoliset henkilöt. Veroprosentit ovat korkeammat toisessa veroluokassa, joten sukulaisuussuhteen ymmärtäminen on avainasemassa veron määrän hahmottamisessa.
Otetaan esimerkiksi alin perinnön arvo veroasteikolla, joka on 20.000 € - 40.000 €. Alarajan 20.000 € perinnön arvosta molemmat veroluokat maksavat saman 100 € veroa, mutta kun perinnön suuruus lähtee kasvamaan, maksaa 1. veroluokassa olevat perilliset veroa 7 % mukaisesti, kun 2. veroluokan perillinen maksaa 19 % mukaisesti. Esimerkki 1. veroluokasta: saat äidiltäsi 30.000 € perinnön. 20 000:sta eurosta vero on 100 euroa. 20 000 euron ylimenevästä osasta eli 10 000 eurosta vero on 7 % eli 700 euroa. Maksat siis perintöveroa yhteensä 800 euroa. Vastaava esimerkki 2. veroluokasta: saat 30 000 euron perinnön sedältäsi. 20 000 eurosta vero on 100 euroa. 20 000 euron ylimenevästä osasta eli 10 000 eurosta vero on 19 % eli 1 900 euroa. Maksat perintöveroa siis yhteensä 2 000 euroa.
Keinoja veron minimointiin – Kuinka maksaa vähemmän?
Testamentti ja hallintaoikeus:
- Hallintaoikeustestamentti, jossa leskelle jää esimerkiksi asunnon hallintaoikeus, kun omistusoikeus menee lapsille, vähentää hallintaoikeus lasten perintöveron määrää merkittävästi.
- Testamentilla voidaan ohjata omaisuutta suoraan lapsenlapsille. Perintöverotus kahdenkertaisena, eli ensin rintaperillisen osalta ja sitten hänen rintaperillisen osalta pienenee puoleen.
- Testamentilla voi määrätä omaisuutta laajemmalle henkilöpiirille, mikä pienentää yksittäisen perillisen verotettavaa osuutta.
- Tai testamentilla tehdään tarkka euromääräinen määräys: "sisarentyttäreni saa omaisuuttani 19.999 € arvosta."
Avioehto: avioehdolla kuoleman varalle voidaan sulkea puolison omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle, mikä vaikuttaa perintöverotettavan perinnön määrään positiivisesti. Lesken verovapaa tasinko, joka on 50 % vainajan omaisuudesta, voidaan saada tällä tavoin korkeammaksi ja tasingolla saatu omaisuus ei vaikuta perintöveron määrään. Avioehdon ja testamentin sitominen on järkevää, sillä ilman testamenttia leski ei peri, mikäli vainajalla oli lapsia.
Omaisuuden lahjoittaminen: omaisuutta kannattaa siirtää elinaikana perillisille lahjoittamalla. Lahjoittamisessa on tärkeää huomioida lahjavero, jonka raja on 5000 €/3 vuotta, mutta tietyt pienet lahjat ja tuki toisen henkilön elatukseen voivat olla verovapaita. Lahjoittamista voi tehdä kenelle vain, vaikka kummilapselle, sillä verotus on samanlaista kaikkien lahjansaajien osalta.
Mikäli 5000 € kolmen vuoden aikana tuntuu suurelta, voit harkita myös kuukausittaista lahjoittamista, jonka suuruus kannattaa rajata 138 euroon. Tämä summa kolmen vuoden aikana alittaa 5000 € rajan.
Ilman lahjaveroa voit maksaa toisen henkilön koulutukseen, kasvatukseen tai elatukseen liittyviä kuluja, eikä henkilön tarvitse olla sukulainen. Eli esim. nuori voi käyttää omistamaasi asuntoa ilmaiseksi tai voit antaa hänelle kohtuuhintaisia huonekaluja lahjaksi. Voit maksaa hänen laskujaan tai maksaa kaupassa ostokset, mutta rahan siirtäminen hänen tililleen ei taas sovellu verottomaksi lahjoitukseksi.
Omaisuuden myyminen: myymisellä voidaan helposti päästä verotuksellisesti edullisempaan tilanteeseen kuin sillä, että omaisuus siirtyisi perintönä perilliselle. Myymisessä on kuitenkin asioita, jotka kannattaa huomioita. Ensinnäkin ajatusta kannattaa käyttää myyntihintaan. Kauppahinta olisi hyvä olla kuitenkin yli 75 % käyvästä hinnasta, muuten siitä tulee lahjanluonteinen kauppa, eli lisäksi tulisi lahjavero.
Jos ajatellaan edellä mainittua verotaulukkoa, on hyvä huomata, että perintöverossa ja varainsiirtoverossa on suuret erot. Varainsiirtovero on kiinteistöistä 3 % ja asunnoista 1,5 %. Otetaan esimerkiksi 40.000 € arvoisen asunnon perinnön ja kaupan vertailu kun saajana on oma lapsi: perintöveroa menisi 1.500 €, kun taas varainsiirtoveroa 600 €.
Omaisuutta voi myydä myös vainajan perunkirjoituksen jälkeen. Jos kuolinpesällä tai perijällä on tarkoitus myydä kiinteistö, mökki, asunto tai metsä pian perinnönjaon jälkeen, on perukirjaan syytä merkitä kohteen arvo todellisen käyvän hinnan mukaisesti. Esimerkkitilanne, mikäli myyntihinta on suurempi kuin perunkirjoitukseen merkitty asunnon arvo perittävän kuolinhetkellä. Mikäli asunto on merkitty perukirjaan 200.000 euron arvoiseksi ja se myydään 240.000 eurolla, voittoa kertyy 40.000 euroa. Luovutusvoitosta maksetaan 30.000 euroon asti veroa 30 % ja 30.000 euron ylittävältä osalta 34 %. Esimerkkitapauksen 40.000 euron voitosta tulee maksettavaksi siis 12.400 euroa luovutusvoittoveroa perintöveron lisäksi.
Perinnöstä luopuminen: testamentilla tai perintönä tulevasta omaisuudesta voi luopua kahdessa vaiheessa. Luopumisen voi tehdä jo perinnönantajan eläessä tai sitten kuoleman jälkeen. Luopuminen olisi hyvä olla tiedossa perunkirjoituksessa. Luopuminen tarkoittaa sitä, että sinulle tuleva omaisuus siirtyy sinun lapsillesi, eli sukuhaarassa eteenpäin.
Jos luopumisen mahdollisuus on mennyt jo ohi, on käytössä vielä perintöosuuden luovuttaminen. Luovuttaminen tarkoittaa sitä, että lahjoittaa tai myy oman osuutensa kokonaan tai osittain toiselle. Luovuttamisen voi tehdä kuolinpesän toiselle osakkaalle tai täysin ulkopuoliselle henkilölle. Luovuttamiseen voi liittyä lahjavero- tai varainsiirtoverovelvollisuutta.
Aloita ajoissa – Paras neuvo veron minimointiin
Perintöverotuksen optimointi vaatii suunnittelua ja usein toimenpiteitä jo elinaikana. Eri keinoja yhdistelemällä voi saavuttaa merkittäviä säästöjä perintöverossa. On myös hyvä muistaa, että verottajalta voi pyytää ennakkoratkaisun veroseuraamuksista, jos haluaa olla varma suunnitelmansa toimivuudesta.
Toivottavasti tämä kirjoitus tarjosi sinulle arvokasta tietoa ja inspiroi sinua suunnittelemaan perintöasioitasi viisaasti. Muista, että pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus perintöverosi määrään. Onnea matkaan perintöverotuksen viidakossa!